Eskapismi..?

Tykkään usein surffata Wikipediassa ja käydä läpi satunnaisia artikkeleita ihan oudoista jutuista. Kaikkein kiinnostavimpia mielestäni ovat psykologiaan ja mielisairauksiin liittyvät sivut.
Näillä sivuilla pyöriessäni törmäsin erääseen ihan uuteen käsitteeseen, joka sai minut miettimään asiaa tarkemmin.

Päädyin englanninkielisen sivun kautta artikkeliin, joka kertoi eskapismista, eli todellisuuspakoisuudesta.
Artikkeli on aika lyhyt, mutta se kuulosti jotenkin tutulta... huomasin nimittäin harrastavan tätä "todellisuuspakoilua" lähes koko ajan.

Olen varmaan ennenkin selittänyt siitä, miten tykkään kuvitella juttuja ja kirjoittaa niistä tarinoita.
Totuus on, että teen sitä ihan koko ajan. Joskus minun on vaikea keskittyä mihinkään, kun päässäni pyörii outoja mielikuvia jostain epätodellisista tapahtumista, eivätkä ne edes aina ole sellaisia, mitä haluaisin oikeasti tapahtuvan.

Vaivun hyvin helposti ajatuksiini, enkä ollut kiinnittänyt siihen mitään huomiota ennen tätä. Jostain syystä minua alkoi mietityttää, että onko tämä ihan tervettä?

Eihän mielikuvituksessa mitään pahaa ole, mutta missä menee raja?

Erillaiset kuvat ja musiikit (kaikki klassisesta heviin) usein lisäävät ja muokkaavat mielikuvitukseni juoksua, ihan oudoillakin tavoilla.

Minulle mielikuvitus on todellakin aina ollut tapa paeta todellisuutta, mikä on lähes koko elämäni ollut aika karua.

En muista aikaa, milloin olisin viimeksi edes yhden päivän täysin keskittynyt siihen, mitä ympärilläni tapahtuu.

Jos minua ahdistaa, surettaa tai on muuten vaan tylsää, niin voin aina kuvitella itseni jonnekin ihan muualle, tai vaikka kuvitella jonkun henkilön tekemään ajankulusta helpompaa.

Tähän ei siis sisälly minkäänlaisia aistiharhoja; en siis kuule tai nää mitään kuvitelmiini liittyvää, vaivun vaan ajatuksiini ja joskus unohdan että missä olen, kunnes havahdun enkä edes tiedä, kuinka kauan olen tuijottanut tyhjyyteen.

Tein tämän postauksen, koska haluaisin tietää muiden kokemuksista, mikäli joku tunnisti itsessään samanlaisia piirteitä.

Haluatteko että kerron enemmän aiheesta, näin itseeni liittyen?

♥: Rena

Last Night, Good Night

Tiedän mitä ajattelet...

"Taasko se vaihtoi taustaa!? Ja bannerinkin... tai no mitäpäs sillä on väliä, se edellinen oli kamala."

Se edellinen lumitausta oli tosiaan pelkkä tilapäinen juttu, sillä minun piti saada vaalea tausta jotta mustat linkit näkyisivät.
Päädyin siis tällaiseen nätin siniseen lopputulokseen. Bannerin muoto saattaa vielä muuttua jonkin verran leveämmäksi, mutta sen näkee sitten.

Taustan kuva on kappaleesta "Last Night, Good Night", mikä on yksi kauneimmista Hatsune Mikun kappaleista. Ajattelin, että se sopisi blogin teemaan...

Ajattelin, että ulkoasun muutos motivoisi minua kirjoittamaan useammin ja minulla on muutamia ideoita jo päässänikin... :)

Tästä tulee vain lyhyt juttu... mutta seuraavassa kerron teille jotain ihan oikeaa asiaa, lupaan sen! :D

♥: Rena

Rabbit Heart

Vuosi etenee, mutta pakkaset vain kiristyvät.
Olen aikamoinen vilukissa enkä siedä pakkasta juuri lainkaan... en jaksaisi odottaa kevättä! Näin kylmäss ei jaksa mennä ulos, joten alan tulla vähän mökkihöperöksi kun olen niin paljon sisällä.
Nämä talvikuvat sain otettua ennen kun pakkaset alkoivat olla sietämättömiä.

***

Näin kylmällä säällä, huomaan juovani jatkuvasti teetä tai kahvia. En voi lakata ostamasta uusia teepaketteja, vaikka vanhat olisi juomatta... D:
Tässä kaikki teeni, plus yksi melkein tyhjä kahvipussi ja Rooibosta.

***

Sitten jaan teille vielä yhden hyvän MMV:n (Manga Music Video) Kuroshitsujin Elisabethista.
Rabbit Heart on ihana kappale!
Olin ihan ihmeissäni Lizzien miekkailukyvyissä Kuroshitsujin uusimmissa luvuissa. Aina ennen olen aika lailla inhonnut Elisabethia hahmona, mutta mieleni muuttui kun hän alkoi listiä zombeja. :'D

Vaikka olenkin SebaCiel -fanityttö, ansaitsee Lizziekin vähän arvostusta!

***

Kiitän lukemisesta! *kumarrus*

♥: Rena

Kun merilokit itkevät? O__o

Voi kauhistus, kuinka paljon aikaa viime kirjoituksesta onkaan vierähtänyt!
Olen ollut niin nenä kiinni muissa asioissa, että blogi pääsi melkein unohtumaan...

Tässä välissä on kuitenkin ehtinyt tapahtua sentään jotain kiinnostavaa, nimittäin aloin lukea Umineko No Naku Koro Ni -Visual Novelia, siis sitä alkuperäistä.

Umineko No Naku Koro Ni (suom. kun merilokit itkevät) on 16+ fantasia/mysteeri -visual novel, 07th Expansionilta.

Kaikki huhut siitä, miten Uminekon animessa ei ole mitään järkeä ja että visual novel on paljon parempi... osoittautuivat todeksi.

Melkein harmittaa, etten ole aikaisemmin lukenut tätä! Alkuperäisessä visual novelissa on niin paljon enemmän sisältöä, koska animesta oli leikattu niin paljon kohtauksia pois.

Jos joku ei tiedä, niin Visual Novel on tarina jossa on tekstin lisäksi kuvia ja ääniä ja jota pelataan tietokoneella tai pelikonsoleilla.

Uminekossa ei ole lainkaan valintoja, joten tarina etenee vain klikkaamalla seuraavan tekstipätkän näkyviin.

Pelistä ei ole virallista käännöstä, mutta Witch Hunt on tehnyt käännöskansioita, jotka voi ladata koneelle kun on ensin ostanut alkuperäisen pelin.

Tämä tarina tarvitsee enemmän huomiota, se on oikeasti tosi upea. :D
Olen tällä hetkellä jossain neljännen episodin puolivälissä ja ostan varmaan Umineko Chirun (jatko-osa, jossa tarina selviää) mahdollisimman pian...

***

Halusin vain jakaa tämän upean teoksen kanssanne. :D
Pitänee alkaa kirjoitella useammin.

♥: Rena

( ﾟ∀ﾟ)o彡ﾟone more time! one more time!

Vielä yksi postaus ennen jouluaattoa~ ^^

Nyt kun joulu on ovella, on enemmän kiireitä kuin yleensä, mutta jostain syystä silloin kun on kiire, rupeaa laiskottamaan entistä enemmän.
Olen onneksi jo ehtinyt hankkia kaikki joululahjat, ettei tarvitse viimeisenä päivänä juosta kauppaan ostamaan jotain randomia mitä hyllyiltä vielä löytyy.

Nyt voin vain olla laiska lehmä jouluun saakka. (＝ω＝)

Tämä video kuvastaa tämänhetkistä olotilaani aika hyvin...

Jotenkin tuntuu että se jouluaatto tulee hirveän nopeasti. Vielä muutamia vuosia sitten, sen tulo tuntui kestävän ikuisuuden.
Ehkä se johtuu siitä, että pienempänä joulu oli isompi juttu? Varsinkin silloin kun joulupukki tuli vielä taloon.
En oikestaan koskaan ole uskonut joulupukkiin ihan tosissaan, edes pienenä. Silti oli mukavampi leikkiä, että se oli totta, joten uskottelin itselleni että joulupukki on olemassa, vain sen yhden päivän vuodessa.


Nyt vanhempana tuntuu vähän tyhmältä koko joulupukki -juttu. Miksi ihmeessä lapsille uskotellaan joulupukin olevan olemassa ylipäätään? Onko siihen joku ihan järkevä syykin?
Jotenkin tuntuu tyhmältä, että lapsille uskotellaan satuhahmojen olemassaoloa, varsinkin jos ne eivät saa itse selville, ettei se ole totta ja järkyttyvät sitten, kun niille kerrotaan asioiden oikea laita. :<
Noh, ainakin oppivat suhtautumaan kriittisesti kuulemaansa... O___o


***
Joulu on rauhallista aikaa ja varsinkin tällaisina aikoina, tykkään kuunnella klassista musiikkia.
Joskus etsin piano covereita lempikappaleistani... niitä katsoessa tekee mieli itsekin alkaa harjoitella pianon soittoa.

***
Sitten vielä näytän teille erään aika vanhan piirustuksen, jonka piirsin joskus vuonna käpy.

Beatrice - Umineko no Naku Koro Ni

Sanat taustalla on englanninkielinen käännös kappaleesta Revive.

***

Hyvää joulua teille kaikille mussukoille! ☆

Kirjoittelen sitten taas joulun jälkeen~

♥: Rena

Creepy Chan O___O

Kuume lähti taas nousuun, joten en palannut taaskaan osastolle. Mikäs tässä laiskotellessa, mutta aika alkaa käydä pitkäksi.

Netissä surffaillessani löysin kuvia eräästä tytöstä, Allison Harvardista, jonka netissä enemmän pyörivät tunnistavat ehkä nimellä "Creepy Chan".

Allison tuli alunperin tunnetuksi netissä, postittamalla vähän karmivia kuvia itsestään ja taideteoksistaan.
Hän pääsi myöhemmin Amerikan Huippumalli Haussa -ohjelmaan, mutta pidän enemmän hänen omista taidekuvista, niistä vähän oudoista ja karmivista.
Hänellä on mielestäni upeat kasvot, varsinkin hänen valtavat silmänsä ovat kauniit.

En edes liioittele, kun sanon että hän on kaunein tyttö, jonka olen nähnyt. Hänellä on erilaiset, uniikit kasvot jotka erottuvat joukosta.
Allison on itse kertonut, että hän pitää verta kauniina ja on kateellinen kaikille jotka saavat usein nenäverenvuotoja. :D

Kutsukaa minua hulluksi, mutta mielestäni hän on tässäkin kuvassa kaunis :D

Know Your Meme - Creepy Chan

***

Creepy Chanin lisäksi linkkaan teille taas vähän videoita. ^^

Hirari, Hirarin on laulanut Hatsune Miku (Append Dark, eli se uusi ja aidompi versio) ja on yksi kauneimmista Vocaloid kappaleista jonka olen kuullut.

Hirari, Hirari

Puella Magi Madoka Magika AMV - Music Illusion

MM AMV - Toxic!

***

Ja siinä se taas tällä kertaa. Ensi kerralla voisin taas näyttää teille omia piirustuksiani, kunhan saan kuvat niistä.

♥: Rena

Vihaan valoa

Lunta, oi lunta~! ♫
Flunssa tekee lähtöään ja olen selkeästi paremmalla tuulella kuin pari päivää sitten.

Katsoin eräs kaunis päivä ikkunasta ulos ja huomasin, miten maa oli peittynyt valkoisen töhnän alle.
"Vähän niin kuin tomusokeria!"
Koska olen hieman nuhainen, en ole vielä mennyt hyppimään lumikasoihin (olen varsin kehittynyt yksilö), mutta kunhan nuhakin lähtisi, niin voin mennä ulos ilman pelkoa jälkitaudeista.
Päivien pimenemisestä olen iloinen, koska inhoan herätä aamulla auringon valoon. Kävelen kouluunkin mielummin pimeässä, onko se outoa?

***

Koska olen ollut niin paljon sisällä, on ollut aikaa penkoa laatikoita, joista löysin lisää vanhoja piirrustuksia.
Jotkut vanhemmat piirustukset ovat itseasiassa parempia, kuin nykyiset. Pitäisi varmaan piirtää useammin, kunhan inspis iskee.

Viimeisin piirustukseni, joka on esittävinään isopäistä Rin Kagaminea.

Joku aika vanha söherrys Hatsune Mikusta.

Silmistä tuli jotenkin oudon tummat... O__o

***

Aurinko ei enää lämmitä eikä siitä saa samalla tavalla energiaa kuin kesällä, joten piristän itseäni musiikilla.
Triple Baka on nimensä mukaisesti ehkä vähän tyhmä, mutta jotenkin piristävä kappale. :D

Ja Vocaloid -teemalla jatketaan.

Miku, Teto ja Neru - Tripe Baka

***

Tulipas tästä Vocaloidien täyteinen postaus...

Haluaisin kuulla kommentteja tekstistä ja piirustuksista. Pistänkö lisää piirustuksia tulevissa postauksissa?

♥: Rena